Työskentelen tiedottajana Kirkon Ulkomaanavussa. Koska tällä hetkellä en matkusta paljoakaan, olen alkanut tehdä nojatuolimatkoja netissä. Sitten päätin aloittaa tämän blogin. Miksi?
Ensiksi siksi, että Etelän blogeja lukemalla saa vähän aavistusta siitä, mitä kehitysmaissa elävät ihmiset itse pitävät kertomisen arvoisena. Blogeja on mukavaa lukea, koska ne ovat henkilökohtaisia ja usein hyvin aitoja.
Toiseksi, en tee tätä työtä sen takia, että Kirkon Ulkomaanavulla olisi mahdollisimman hienot verkkosivut ja uusimmat applikaatiot. Haluan työlläni kertoa, että maailma on yhteinen. Minua kiinnostaa, miten muualla maailmassa eletään ja ajatellaan – ja epäilen vahvasti, että en ole ainoa!
Southern Blogosphere ei tietenkään ole tyhjentävä kuvaus Etelän blogosfääristä, vaan ainoastaan kuvaus minun seikkailuistani siellä. Blogini on tarkoitettu myös heille, jotka eivät itse nauti englanninkielisten tekstien lukemisesta. Pyrin laatimaan blogitekstini niin, että jokainen blogi toimii myös itsenäisenä kirjoituksena, joka tavoittaa jotakin kulloinkin esiteltävän blogin tunnelmasta. Ne, jotka haluavat lukea enemmän, voivat sitten jatkaa lukemista pidemmälle – tutkia esiteltävää blogia ja harhautua siitä yhä uusiin blogeihin…
Voin suositella – ainakin minun seikkailuni Etelän blogeissa ovat olleet nautittavia ja silmiä avaavia!
Ensimmäinen blogi, jonka esittelen, on oikeastaan kaksi blogia. ”The Diary of a Kenyan Campus Girl” oli rohkean, iloisen ja elämään uteliaasti suhtautuvan – siis aivan tavallisen - opiskelijatytön elämän kuvausta. Savvy (kirjoittajanimi) opiskelee Jomo Kenyatta University of Agriculture and Technology -yliopistossa Keniassa, mutta blogi ei kuitenkaan kerro opiskelusta sinänsä, vaan kaikesta muusta mielenkiintoisesta. Ja tämä nainen osaa kirjoittaa! Tyyli on irtonaista ja itseironista, kuvailevaa ja avointa.
Savvy on muun muassa tyypitellyt opiskelijat kolmeen kategoriaan:
1) Tylsät: ”Jos olet tylsistynyt kampuksella, olet tylsistynyt myös kotona, koska todennäköisesti olet tylsä tyyppi.”2) Ne, joilla on jännittävä mutta paheellinen elämä kampuksen ulkopuolella3) Hänen itsensä kaltaiset opiskelijat: ”Sitten on sellaiset tyypit kuin minä. En sanoisi, että kampuksella on tylsää, mutta ei siellä kovin jännittävääkään ole. Mutta minulla on hauskaa ystävieni kanssa. Kun on sellaisia ystäviä, jotka tietävät kaiken alusvaatteittesi väristä siihen, kenen kanssa pussailit eilen illalla, kampuksella on hauskaa.”
Ihan varmasti!
Savvy käy ulkona ystävien kanssa, huomioi elämää ja ihmisiä ympärillään, kertoo ilmiöistä, kuten kadunkulmien vetelehtijät, namusedät ja kiinalaiset puhelinkopiot. Yksi suosikeistani on Savvyn Ugandan-matkan kuvaus, melkein kuin olisin ollut itse mukana!
Savvy rakastuu, mutta nuori mies epäröi liian kauan. Kun poika vihdoin soittaa, Savvy osoittaa, että kykenee tekemään päätöksiä.
”Tiedätkö, minä kuulun niihin ihmisiin, joita päätösten tekeminen ei ahdista. Jos tarkoitan kyllä, sanon niin. Jos vastaukseni on ei, kerron senkin. Ja kun olen päätökseni tehnyt, sitä on vaikeaa muuttaa.”
Riemukas kertomus on, kun eräänä sunnuntaina Savvy lähtee kirkosta kesken jumalanpalveluksen ehtiäkseen Kenia-Uganda -jalkapallomatsiin, kiirehtii kotiin, vaihtaa mekon farkkuihin, ottaa mukaan lainassa olevan vuvuzelan ja hyppää matatu-taksiin.
”Aion vaihtaa Twitter-nimeni Savvy Keniasta Savvy Ugandaan ja mahdollisesti kansallisuuteni myös jos Stars häviää Craneille.”
”Kun vihdoin saavuin stadionille, kello oli 15.30 ja veljeni olivat jo sisällä. He kietoivat pääsylippuni viiriin, joka heillä oli mukana ja heittivät sen stadionin muurin yli. Muurin luona oli kuten tavallista joitakin hämähäkkimiehen kiipeilytaitoa halajavia, mutta minulla oli nyt lippu eikä siis tarvetta turvautua epätoivoisiin keinoihin.”
Erään kerran Savvy melkein pidätetään väärän rahan takia. Toisen kerran hän joutuu putkaan, koska ei ole kiinnittänyt turvavyötä taksissa. Ja kun poliisi takavarikoi Savvyn kännykän, hän kaipaa puhelintaan, jotta voisi tweetata ahdistuksestaan!
Lähes nelikymppinen suomalainen perheenäiti/tiedottaja ei varmasti kuulu tämän blogin kohderyhmään. Olen kuitenkin nauttinut kovasti Savvyn elämään tutustumisesta ja kurkistuksista kenialaiseen opiskelijan arkeen.
Tämä vuoden vaihteessa Campus Girl valmistui yliopistosta, muutti ensimmäisen työpaikkansa perässä Ruandaan – ja aloitti siellä uuden blogin Savvy Kenya (The adventures of a former campus girl). http://www.savvykenya.com/
Olen helpottunut! Olisi ollut kurjaa kadottaa Savvy. Hän työskentelee nyt Art of Conservation –nimisessä järjestössä, joka opettaa ympäristön- ja erityisesti gorillojen suojelua koululaisille. Ruandahan on kuuluisa vuoristogorilloistaan, ja järjestö toimii Volcanoes National Park –kansallispuistoa ympäröivillä alueilla.
Savvy kuvailee asettumistaan uuteen maahan ja vertaa Ruandaa ja Keniaa. Savvyn mielestä Ruanda on puhtaampi, uudempi ja siten juurettomampi kuin Kenia. Häntä ärsyttää, kun ihmiset tuijottavat hänen valkoihoista pomoaan. Koululaitos vaatii kehittämistä ja opettajat ovat huonosti palkattuja. Ruanda ei ole yhtä avoin yhteiskunta kuin Kenia ja Ruandassa pelätään poliisia.
”Mutta nämä asiat vaativat aikaa. Toivon kuitenkin, että voisin omalta osaltani jollain tavoin edistää Ruandan kehitystä. Maa tarvitsee muun itä-Afrikan tukea.”
Savvy on hyvin toimeentuleva, koulutettu afrikkalainen, joka haluaa tehdä elämällään jotakin, millä on merkitystä. Mitähän tästä nuoresta naisesta vielä tuleekaan?
Minun on nyt valitettavasti poistuttava eteläiseltä blogosfääriltä, jatkettava töitä ja sitten painuttava kotiin, ehkä lumitöihin. Helsinkiä peittää puolimetrinen lumivaippa, lisää on luvattu. Loppuuko tämä ikinä?
Olen kiitollinen kommenteista tähän blogiin. Otan myös mielelläni vastaan ehdotuksia blogeista, joita esitellä, niitä voi laittaa myös spostiin ulla.karki@kirkonulkomaanapu.fi
Terveisin
Ulla
Ulla
...ja seuraava blogi, josta aion kertoa, onkin sitten aivan toisenlainen.
